Hellurei!
Mitäs kuuluu? Meidän pihalta on vihdosta viimein lumet melkeen sulanu! Vielä löytyy vähän jotain pikkukasoja, mutta muuten on nurmikko näkyvissä. Ja mä oon löytäny mun leluja vaiks kuin monta, hihii!
Ja sitte mä oon nauttinu auringosta aina ku mahdollista...
Tolle penkille mä en pääse hyppäämään eikä mua kukaan halua nostaa siihen...tylsää...
Ni kai mun sitte on vaan mentävä puuhaamaan jotain muuta.
Lenkuroitseminen näin kevään tullen on ihanaa. "Kakka-avenue" on niiiiiin täynnä viestejä, että meillä menee joka kerta iäisyys, ku me juututaan siihen. Mun on vaan pakko haistella kaikki heinät ja puskat. Mutta se on siitä kätevä tie, että mä saan aina tehtyä siinä myös nuo pakolliset asiat. Siitä se on saanu ton nimensäkin (äiti antoi :)
Mut tiedättekös mikä on kaikist paras juttu mikä mulle on viime päivinä tapahtunu? Mä oon löytäny uuden harrastuksen. Joo-o. Tai ainakin mä luulisin niin.
Kun toi mun veli Emppu on noita käsityömiehiä, ni mä kattelin vähän mallia ja aattelin, että pitäski minunki ryhtyä heiluttamaan jotain puikkoja. Se näytti mun mielestä sen verran helpolta, että päätin ettiä lankaa. Ja sitten mä mietin ja mietin, että missäs mä sitä äskettäin oikein näinkään ja kas! Muistin, että äiti oli laittanut lankakorin vaatehuoneeseen sopivasti siihen lattialle, varmaan silleen sopivalle korkeudelle, että mäkin ylettäisin siihen. No mä kävin tänään vähän ettimässä niitä lankoja...
... ja tosiaan löysinkin niitä, vähän liikaakin itse asiassa. Ja mulle kävi semmonen vahinko, että jäin kiinni niihin aika pahasti ja jouduin ulvomaan kauheesti, et joku tulis auttamaan. Ja onneks isi oli kattomassa telkkaria ja kuuli mun avunhuudon ja tuli päästämään mut pulasta. Sitten äiti tuli saunasta ja näki noi langat. Mä jotenki ennakoin, että se saattais olla vähän vakavana, mut jostain syystä sitä naurattikin ihan hirveesti.
Mä en nyt oikein tiedä miten tää mun harrastus edistyy, mut kyllä mä haluaisin yrittää. Jos me vaikka äitin kaa yhdes virkattais mulle joku uus lelu, ni mä voisin olla tällä kertaa työnjohdollisis tehtävissä. Niissä mä oon kyl aika hyvä.
Tai sit mä voisin torkkua sohvan nurkassa ku äiti virkkaa.
Tämmösii vaan täl kertaa. Voikaa hyvin!
Minni